Kokemuksia Brio Smile-rattaista

Vihdoin! Monta kuukautta siihen menikin, mutta nyt olen Brio Smile-rattaiden omistaja! Kirjoitin aikaisemmin googlettelun, kuultujen kokemuksien ja yhden lyhyen koeajon jälkeen listan asioista, joita Smileissä rakastan. Olin tuolloin jo pari kuukautta kytännyt joka päivä Tori.fi:n ja Facebook-ryhmät läpi budjettiimme sopivien käytettyjen rattaiden toivossa. Lopulta löysin juuri täydelliset, mutta myyjä meni ja myi ne ohitseni. Voitte vain kuvitella kuinka paljon harmitti, ja suoraan sanottuna myös v*tutti, kun olin jo sopinut koiralle vahdin ja kaikki aikataulut hakua varten ja sitten selviääkin, että rattaat on jo myyty. Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen ja ryhdyin entistä päättäväisemmin metsästämään näitä unelmarattaitani. Facebookin lastenvaunuihin erikoistuneesta myyntiryhmästä ne sitten bongasin ja sovittiin myyjän kanssa haut ja muut. Tämä myyjä oli onneksi heti alusta asti fiksun ja mukavan oloinen, joten ei ollut pelkoa että rattaat menisivät taas sivu suun.

Ja tässä, monen kuukauden turhautuneen etsimisen jälkeen, ne nyt ovat!

Tykkään! Näitä on testattu jo asvaltilla, sorateillä, hieman kuoppaisemmalla soratiellä, kapealla polulla, kaupassa ja sairaalassa ja pelittävät mukavasti joka ympäristössä. Talvellakin näillä kuulemma pärjää ja tämä video on omiaan vakuuttamaan siitä. Lumipyryjä odotellessa! Ei vaiskaan, intiaanikesä ei olisi pahitteeksi.

Monet muutkin rattaat olisivat täyttäneet suurimman osan kriteereistäni, mutta halusin Smilet erityisesti minun ja Pätkiksen sairaalareissuja helpottamaan. Pätkis painaa jo 6kg ja hyvä kun jaksan kanniskella pelkkää vauvaa pidempiä aikoja. Turvakaukalon kanssa kantamisesta tulee suoranaista tuskaa ja kantokättä täytyy vaihdella kahden metrin välein. Meillä oli jo ennestään Brion Primo-turvakaukalo ja se sopii näihin suoraan ilman adaptereita. Kätevää! Brion Isofix-autotelakan kanssa reissailu ei voisi olla kätevämpää: kotona kaukalo telakkaan kiinni *naks*, rattaiden runko kasaan auton perään, perillä nostetaan rattaat kasaan, napataan muksu ja kaukalo telakasta ja kiinnitetään rattaisiin *naks*. Sitten vain lähtee rullailemaan! Smilet eivät varsinaisesti mitkään matkarattaat ole, mutta menevät kohtalaisen pieneen kasaan varsinkin ilman istuinosaa. Rattaat mahtuvat jopa porrasperäisen mersuni perään ja pelkän rungon kanssa seuraksi mahtuu vielä pari kauppakassia. Hieman käsivoimia rattaiden nostaminen vaatii, mutta onnistuu ilman salitreeniä. Ja vauvan nosteluhan käy tarvittaessa treenistä!

Kaupassa rattaat kääntyvät todella näppärästi, joten ne varmasti alentavat kynnystäni lähteä Pätkiksen kanssa ruokaostoksille tai peräti kauppakeskukseen pyörimään. Kapean akselivälinsä ansiosta Smileillä pääsee vaivatta kulkemaan hyllyjen välissä. Ensimmäisellä kauppareissulla omassa ruokakaupassamme näin sattumalta toisetkin Smilet, joissa kökötti myös vauva turvakaukalossa. Ne ovatkin ensimmäiset "luonnossa" bongaamani Smilet omiemme lisäksi.

Kuomu on todella suojaava ja ainakin toistaiseksi olen saanut heittää hyvästit pyykkipoika- ja harsovirityksille, joita käytämme vanhoissa vaunuissa.

Tottakai niitä miinuksiakin pitää listata. Suurimpana miinuksena on toisen eturenkaan väpätys etenkin asvaltilla. Vauhdilla ei juuri ole väliä, mutta nopeassa vauhdissa väpätystä tapahtuu herkemmin ja on rajumpaa. Tämä ei ole mikään järkyttävästi elämää hankaloittava asia, mutta jos vaunuiluun ei keskity väpättävä rengas alkaa ohjaamaan rattaita sivulle. Suoraan ohjaaminen on hieman raskaampaa renkaan väpättäessä, mutta silti kevyempää kuin Kombi-hyökkäysvaunujemme työntäminen ikinä. Yrityksenä olisi keksiä keino korjata tämä tai ainakin vähentää väpätystä. Jostain luin, että ilmanpaineiden tasaaminen renkaissa saattaa auttaa, mutta tutkimustyö on vielä hieman kesken. *EDIT* Väpätysongelma on ratkaistu ja sen korjaamisesta on postaus TÄÄLLÄ kaikille tee-se-itse-ihmisille, jotka eivät viiden minuutin homman takia halua lähettää rattaitaan viikoiksi huoltoon.

Toisena miinuksena sanoisin kuomun kovan naksutuksen sitä säätäessä. Kevyestä unesta Pätkis havahtuu hereille, mutta todella väsynyt Pätkis korkeintaan hieman nytkähtää kuitenkaan heräämättä. Herkkäunisemmalle vauvalle tämä tietysti on ikävämpi asia, mutta meillä koira ja muut elämän äänet ovat tehneet Pätkiksestä lähes yhtä sikeän nukkujan kuin isästään.

En tiedä onko seuraava ongelma työntäjän pituudesta riippuva, mutta minä ainakin potkin tavarakorin etureunaa silloin tällöin kävellessäni. Lompsin yleensä aika pitkin askelin, joten sievemmin sipsuttavat tuskin rattaitaan potkivat. Aina en koria potki, joten kävelyvauhdilla taitaa olla merkitystä.

Selkänojan säätö on myös todella jäykkä eikä se meiltä onnistu yhdellä kädellä kuten myyntipuheissa luvataan. Me säädämme selkänojan siten, että käännämme säätövivun ylös kuten pitää ja toisella kädellä nostamme hieman alempana olevaa rautaa ja tadaa, selkänoja laskee kevyesti alas.

Kaikenkaikkiaan tykkään Smileistä tosi paljon. Vielä kun tuon renkaiden väpätyksen saisi loppumaan, olisin superhypertyytyväinen. Pätkis tuntuu myös olevan tyytyväinen uusiin rattaisiinsa. Toivottavasti käyttöikää on vielä paljon jäljellä eikä tule kokorajat ihan heti vastaan. Pituuden suhteen tuskin on pelkoa.. Varmuuden vuoksi taidamme säilyttää vanhat vaunut ainakin talveen, kun olemme nähneet miten Smilet pärjäävät meilläpäin jos on lumisempi talvi. Viime talvien perusteella auraus ei ole parasta mahdollista, joten uskon näiden pääsevän oikein hardcore-testiin.

(Postaus sisältää mainoslinkkejä.)