Viimeinen päivä kotiäitinä

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Yksi aikakausi tulee päätökseensä kun meikäläinen jättää huomenna Pätkiksen isovanhempien hoitoon ja hurauttaa töihin. Ihan kiva, että ensimmäinen työviikko alkaa keskiviikosta, niin tulee vähän kevyempi siirtymä kotoa töihin. Huomisesta lauantaihin asti olisi töitä ja sitten saan sunnuntain ja maanantain tankata taas Pätkis-energiaa ja läheisyyttä. Voi olla, että äidille tulee kovempi ikävä, Pätkiksellä sentään on mummilassa uima-allas! Minä taas hikoilen luultavasti yli 30-asteisessa myymälässä. Tasan ei käy onnenlahjat.

Olen ollut kotona yhtäjaksoisesti yli vuoden. Viime vuoden lopulla tein opiskeluihini liittyviä työharjoitteluja, mutta edellisen kerran olen ollut "oikeissa töissä" kaksi vuotta sitten, kesällä 2014. Koulun kautta päädyin työharjoitteluun ja siitä kesätöihin tähän samaan firmaan, johon nytkin menen. Tällä kertaa mua ihan kysyttiin töihin. Sopimus on toistaiseksi voimassa kesän yli, mutta parhaani teen, jotta saisin jatkaa pidempäänkin. Toissa kesänä rikoin selkäni siellä, joten nyt noudatan tarkasti fyssarin ohjeita, jotta en tuhlaa työpäiviä sairaslomaan.

Työvuorot on tällä hetkellä selvät juhannukseen asti ja odotan silloin koittavaa ensimmäistä palkkapäivää kuin kuuta nousevaa! :D Jos rahasta ei tarttis välittää ollenkaan, voisin olla Pätkyläisen kanssa kotona vaikka ikuisesti. Tai ainakin siihen asti kun se jaksais mua kattella. Fakta kuitenkin on, että yhden ihmisen palkalla kolmen hengen (ja yhden koirahengen!) talouden pyörittäminen on aika ajoin haastavaa. Kotihoidon tuki ei todellakaan kannusta jäämään kotiin, varsinkaan kun töissä käydessä mulle jää rahaa käteen lähes tonni enemmän joka kuukausi. Joo-o, Miehen täytyy pitää mut tiukan valvonnan alla etten kirmaa kaupoille heti ensimmäisen palkan tullen ja törsää menemään. :D Sen olen jo päättänyt, että ekana palkkapäivänä kerrankin hemmotellaan itteemme ja mennään oikein ulos syömään. Vaikka ihan tohon omalle terassillekin, kunhan se ensin valmistuis.

Viimeinen kotipäivä Pätkiksen kanssa on jo melkein ohi, iltapesulla on käyty ja nyt vuorossa on halailua ja pussailua koiran kanssa. Ja välillä äitin jalkojen. Äääk, en tiedä miten kestän töissä ilman Pätkiksen yllätyshaleja. Yllätyshalailen pian itse asiakkaita ja työkavereita.

Ehkä mä selviän. On tästä kuulemma muutkin selvinnyt.

Ps. Ostettiin toi hieno kello Pätkiksen kanssa Jyskistä. Kello ja saippuakuplia. Yhteensä 8,50e, ei huono.

Terassiremonttia pukkaa

Viikonlopun hyvien kelien ja vapaapäivien innoittamana Mies innostui purkamaan terassimme. Jesjesjes! Vanha terassi sai purkutuomion siinä vaiheessa kun Miehen jalka upposi joskus syksyllä yhdestä laudasta läpi :D Talvella ei terassilla mitään teekään, joten nyt kesän korvilla aloimme pyöritellä ideoita uutta terassia varten.

Vanhasta ei tietenkään ole mitään "ennen"-kuvaa, koska kun Mies alkaa jotain tekemään niin siinä ei paljon pysähdellä kuvailemaan! Terassi oli siis jo revitty auki kun nakkasin hänelle kameran kouraan. Lähtötilanteesta sen verran, että näin pihan perältä katsottuna oven oikealla puolella oli ihan perus suora terassi, kun taas oven vasemmalla puolella terassissa oli pieni "erkkeri" ikkunan kohdalla. Puuterassi loppui tuon ikkunan jälkeen, eli vasemmanpuoleinen pätkä kivetystä oli tosiaan pelkkää kivetystä. Oikealla olevat isommat laatat olivat terassin alla.

Uusi terassi tulee olemaan täysin suorakulmio ja sitä tulee koko asunnon leveydeltä, eli peräti kahdeksan metriä. Syvyyttä lisätään hieman ja uusi terassi ulottuu vanhan erkkerin uloimmalle kohdalle, eli kolmeen metriin. Neliöitä tulee siis yhteensä 24, mikä on ihan kiitettävä määrä. Tila riittää reippaasti grillille ja terassikalusteille. Ylemmän kuvan vasemmassa reunassa näkyy nykyinen terassipöytä, jonka kaverina on kolme enemmän tai vähemmän rikkinäistä tuolia. IKEA pelastaa Family-tarjouksillaan ja sieltä bongasin tämän FALSTER-ruokailuryhmän tarjoushinnalla. Näyttää ehkä pikkasen paremmalta kuin nykyiset kalusteet. Tarjous on voimassa enää tämän kuun, joten Mies-parka joutuu taas kanssani IKEAan.

kuva lainattu IKEAn sivuilta

Kaide rakennetaan ehkä vähän myöhemmin, kunhan ensin saadaan pohjat ja itse terassilaudat paikalleen. Vanhan kaiteen laudat olivat pystyssä, mutta uudet tulevat vaakaan. Pihojen välisten aitojen laudat ovat myös vaakatasossa, joten ne sopivat sitten kivasti yhteen.

Terassiremontin jälkeen/aikana myllätään myös pihaa muutenkin. Pihasta revittiin viime kesänä vanha ja hutera hiekkalaatikko, jonka jäljiltä isojen laattojen edessä on läntti, jossa ei kasva juurikaan ruohoa mutta rikkakasveja kylläkin. Myös pihan takaosan pensasaidan edessä on kaljua aluetta, joten ryhdymme siis kasvattamaan ruohoa! Rikkaruohoja täynnä oleva villiintynyt "kukkapenkki" laitetaan myös uusiksi, mutta oma viherpeukaloni on niin keskellä kämmentä, että ulkoistamme sen äidilleni, joka on innokas puutarhuri. Häneltä olemme jo jotain vinkkejä kyselleet. Pihavalo vaihdetaan ehkä myös pienempään, joka ei töröttäisi noin huomiota herättävästi. Ajatuksena on tällä hetkellä joku tämän tyylinen valaisin.

kuva lainattu Bauhausin sivuilta

Tykkään paljon kukista, mutta en osaa hoitaa niitä. Olen tappanut kaktuksiakin kuivuuteen, joten haasteena olisi saada kukkapenkkiin kasveja, jotka pärjäävät käytännössä täysin itsekseen ja mieluusti kukkivat useampana vuonna peräkkäin. Pihavalon vieressä on melko iso kivi, joka onneksi syö osan kukkapenkistä. Jotain värikkäitä kukkia sinne pitäisi saada, mutta niitä pitää miettiä myöhemmin. Kukkapenkki joka tapauksessa kaivetaan ylös, koska teemme talon seinustalle salaojaputken ja kaivamme putken valuttamaan vedet suoraan pensasaidan takana olevaan ojaan. Sen jälkeen on hyvä myllätä penkki täyteen kukkia!

Päivitystä terassi/piharemontin etenemisestä saattaa tulla piakkoin. Viimeistään valmiin terassin esittelen, ainakin jos siitä tulee puoliksikaan niin hieno kuin suunnitelmissamme! :D

Tuliaisia Tallinnasta

Lauantain vietimme Tallinnassa. Anoppi, eli Pätkiksen mummu tuli meille aamuseitsemältä kun me hyppäsimme bussiin kahdeksalta. Pätkis ehti herätä ennen meidän lähtöä ja jäi oikein iloisena mummun seuraan. Reissu oli sukulaiseni järjestämä ja melkein puolet matkaan lähtijöistä oli minulle sukua tai muuten tuttuja. Vähän yli 40 hengen seurue meitä yhteensä oli ja suuri osa porukasta oli ollut näillä kyseisillä "Taikamatkoilla" ennenkin. Minä ja Mies pääsimme nyt ensimmäistä kertaa mukaan.

Paattina oli Viking XPRS ja jestas sentään siellä oli tungosta! Meille oli varattu pöydät buffetista heti matkan alkuun ja söin mahani täyteen aivan tolkuttoman hyvää graavilohta. Pääruoat olivat hienoinen pettymys, mutta jälkkärilautaseni oli aivan täynnä. Kuinka yllättävää.. Buffetin jälkeen kävimme vilkaisemassa laivalla esiintynyttä Paula Koivuniemeä. Näin hänet vain vilaukselta valtavan ihmismassan lävitse. Shown loputtua lähdimme kohti matkaporukkamme kimppahyttejä ja ikuisuudelta tuntuneen köpöttelyn jälkeen pääsimme laivasta ja terminaalista ulos Tallinnaan.

Porukka hajaantui kuka mihinkin, minä suuntasin serkkuni, hänen poikaystävänsä ja heidän vanhempiensa kanssa Rotermanniin ja Mies oli haljeta innosta kun pääsimme kaupoille. Not. :D Ainoastaan minä, serkkuni ja hänen poikaystävänsä kiertelimme kaupoissa ja muut istuivat terassilla. Kaikki olivat varautuneen sääennusteen mukaiseen runsaaseen sateeseen ja kylmään, mutta keli oli pilvisyydestä huolimatta oikeastaan loistava! Ei satanut ja hetkeäkään edes minä en palellut.

Kiersimme Rotermannin liikkeistä Pull & Bearin, Stradivariuksen, Bershkan, Springfieldin ja A.G.A.N.:n. Yritin pihistellä, mutta silti ostin laukun ja kaksi mekkoa. Toisaalta jätin tosi monta juttua ostamatta, hyvä minä! Vaatekauppojen jälkeen koko joukkue suuntasi pakolliseen Tallinnan-kohteeseen: viinakauppaan. Sieltä ostin enemmän suklaata kuin alkoholia.

Paluumatkalla kiersimme laivan taxfreen ja sieltäkin tarttui kummasti muutama suklaaherkku mukaan. Muuten matka kului karaokebaarissa sukulaisten kanssa istuessa ja kävin myös kuuntelemassa viimeiset tahdit Aikuisesta naisesta. Karaoke oli.. No, karaokea. Suuri osa laulajista oli umpikännissä, mutta mukana oli todellinen yllättäjä. Joku nainen lauloi Whitney Houstonin I will always love youn aivan loistavasti! Ikinä en uskonut karaokessa kuulevani sellaista vetoa, varsinkaan tuosta biisistä. Nainen saikin raikuvat aplodit.

Kotimatka tuntui lyhyemmältä kuin menomatka, vaikka bussissa meinasinkin nukahtaa. Hyvässä vireessä olleet kanssamatkustajat tosin tekivät siitä melko mahdotonta :D Kotona olimme puoli kahdeltatoista ja päästimme mummun kotiin. Seuraavana aamuna Pätkis päästi ensikiekaisunsa viideltä..

Reissu oli loistava ja varmasti lähdemme toistekin. Kuvia matkalta ei ole, koska kännykkäni on huollossa enkä jaksa raahata järkkäriä mukana. Ostoksista sen sijaan on, kuten näkyy. Suklaata riittää ainakin.. loppukuuksi :D

Äideille

Ennen kuin minusta tuli äiti

Ennen kuin minusta tuli äiti, 
Tein ja söin lämpimiä aterioita. 
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet. 
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja. 
Ennen kuin minusta tuli äiti, 
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan. 
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä. 
Ennen kuin minusta tuli äiti, 
Siivosin kotini joka päivä. 
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti, 
En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät. 
En miettinyt koskaan rokotuksia. 
Ennen kuin minusta tuli äiti, 
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu 
kakattu 
syljetty 
pureskeltu 
pissitty 
eikä nipistelty pienillä sormilla
Ennen kuin minusta tuli äiti, 
Minulla oli täydellinen mielenhallinta, 
- ajatuksieni 
ja vartaloni hallinta. 
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
voisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt. 
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä. 
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta. 
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä. 
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua. 
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon. 
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon. 
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti. 
Ennen kuin minusta tuli äiti, 
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa. 
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä. 
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
itseni niin tarpeelliseksi. 
Ennen kuin minusta tuli äiti, 
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa. 
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä 
iloa 
rakkautta 
sydänsärkyä 
ihmetystä 
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee. 
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon.
Ennen kuin minusta tuli äiti. 

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! ♥

Vappu

Me juhlittiin vappua juhlittiin perinteikkäällä vapputorilla! Viime vuonna vappuriennot olivat vähissä, mutta tänä vuonna nautittiin koko setti vappupalloineen kaikkineen. Munkkia Pätkis ei vielä maistanut, mutta jäätelöä sai haukata. Torikahviloissa istuneet vanhemmat ihmiset katselivat hymyillen Pätkistä, joka kesken torikipityksen innostui tanssimaan kun lavalla soittaneet Pommi ja Gommi aloittivat astetta menevämmän biisin. Pätkiksellä menee rytmi heti jalkoihin ja hyvän musiikin tahtiin pitää aina hytkyä vaikka olisi mikä kesken!

Olimme liikenteessä mummin ja vaijan ja mummun kanssa. Torilla mukaan liittyi myös Pätkiksen puoli vuotta vanhempi pikkuserkku äitinsä kanssa. Pätkis sai tavatessa ison halin ja erotessa ison pusun pikkuserkkupojalta :)

Sää oli aivan loistava. Minä tietysti optimistisena varasin itselleni takin lisäksi hupparin, pipon ja kaulahuivin rattaisiin mukaan. Ei tosiaan ollut tarvetta! Takin heitin melkein heti pois ja nyt aurinkoisesta päivästä muistuttaa punainen niska, kaula ja naama. Aika siis kaivaa aurinkorasvat esiin..

Tänään minitornado oppi kiipeämään sohvalle! Hikihän tässä on tullut kun olen heitellyt lattialle tyynyjä sitä mukaa kun Pätkis on ollut sukeltamaisillaan alas. Ja huomattuaan kuinka kivaa pehmeille tyynyille on pudota, tornado on noussut uudestaan sohvalle ja sukeltanut taas alas ennen kuin ehdin edes kissaa sanoa. Tää on kiva ikä olla Pätkis! Vastapainona tälle hurjastelulle olen saanut nauttia syliin kiipeävän pikkulikan haleista ja pusuista. Pätkis pussaa söpösti painamalla nenänsä ja suunsa poskeani vasten ja tuhisee. Tää on kiva ikä. ♥