Eniveis, tässä on huone sellaisena kuin se vielä hetki sitten oli. Hetkellisesti valmiina. Näin siistihän se ei todellisuudessa ikinä ollut viittä minuuttia pidempään. Tai varttia kun äiti sulki oven perässään ottaakseen kuvia. Tuhma äiti.
Ylläoleva kuva on otettu ovelta, vasemmalla on IKEAn hoitopöytähyllykkö, jonka hoitopöytäosasta on tarkoitus piakkoin luopua ja pyhittää hylly kirja- ja leluhyllyksi. Lipasto on minun vuosia sitten omilla säästöilläni omaan huoneeseeni ostama ja se on loistava vaatteiden säilytykseen. Pikkulaatikot jemmaavat sukat sun muut, ylimmässä isossa laatikossa on aina tämänhetkiset vaatteet, seuraavassa seuraavan koon ja kahdessa alemmassa lakanat, pyyhkeet ja muu sekalainen. Lisäksi lipastosta oikealla on ovi vaatehuoneeseen, jossa roikkuvat mekot ja muut hienommat vaatteet. Ja paljon muutakin sälää.
Ylähyllyn tavarat ovat koristeita, harmaassa korissa pysyvät järjestyksessä vanupuikot, talkki ja rasvatuubi. Hyllyn reunassa roikkuu Pum pum eli stetoskooppi sydämen kuuntelua varten. Nykyään varsinaista tarvetta sille ei onneksi juuri ole, mutta tytön mielestä on hirveän hauskaa kun äiti tai isä kuuntelee sydäntä ja samalla sanoo "pum pum" lyöntien tahdissa. Siitä nimikin on tullut, kun pöydällä makaava lapsi kurottelee stetoskooppia sanoen "Pum pum" ja asettaa sen rinnalleen.
Tämäkin hyllykkö on minun itselleni yläasteikäisenä ostama. Päivitin sitä washiteippaamalla hyllyjen hieman kolhiintuneet reunat. Tavarat ovat utopistisen siististi, normaalisti kaikki kirjat ovat lattialla tai olohuoneen sohvalla, mutta tämän kuvan ehdin lavastaa ennen kuin pienet kädet taas kahmaisivat hyllyt tyhjiksi. Hyllyn päälläon oli kauniisti aseteltuna Skip Hopin ihanat eläinpalikat, kummisedältä kastelahjaksi saatu Moneyphant (jonka toinen poikanen on kummisedän kirjahyllyssä) ja ohutsivuiset kirjat niin kauan kuin likka ei niitä sieltä ylettänyt rohmuamaan.
Pikkuhyllykön yläpuolelle on liimattu Skip Hopin Treetop Friends-seinätarra, josta tuli itselleni pienoinen pakkomielle raskausaikana. Pitihän se sitten hommata ja tooodella pitkällisten pohdintojen (n. vuosi) tuloksena tarra päätyi tuohon seinään. Huoneen ainoa ehjä seinä on pinnasängyn ja lipaston takana ja siihen olen ajatellut jotain valkoista maalia mielenkiintoisempaa. Kaksi seinähyllyäkin odottaa vaatehuoneessa, että joku ne jaksaisi porailla paikoilleen ja täyttää söpöillä jutuilla.
Yksi sininen lintutarra muuten laitettiin valokatkaisijan päälle ja se on siinä jotenkin hirvittävän piristävä pieni lisä! Vielä pari kukkaa ja kärpässientä odottaa omaa paikkaansa, ehkä jostain lattialistojen päältä. Tarran ja eläinpalikat tilasin aikanaan Lekmeristä, mutta enää niitä ei siellä näy olevan. Muita Skip Hopin ihania tuotteita kyllä löytyy ja saatoin vähän tykästyä yksisarvisreppuun..
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä: lempileluni! Joo, kyllä äidilläkin saa olla lempilelunsa lapsen lelujen joukossa. Sarjassamme raskausaikaisia pakkomielteitä, joka oli lopulta pakko hankkia sillä verukkeella, että yksivuotislahjan pitää olla jotain aivan erityistä. Kyseinen yksilö on tilattu Jollyroomista hyvien alennusten aikaan. Onneksi on myös lapsen mieleen ja tuon kyydissä on monet kerrat huristeltu ja pöristelty ympäri kämppää. Mitä kovempaa, sen kivempaa!
Juuri nyt huone on kaukainen muisto ylläolevasta, kun kaikki meni mullin mallin juniorisängyn myötä, mutta varmasti viimeistään onnistuneen sängynvaihdon jälkeen tulee päivitystä. Toivottavasti ne hyllytkin ovat silloin löytäneet seinälle. Ja kaikki muukin mikä paikkaansa odottaa.
*Postaus sisältää mainoslinkkejä*
Tämäkin hyllykkö on minun itselleni yläasteikäisenä ostama. Päivitin sitä washiteippaamalla hyllyjen hieman kolhiintuneet reunat. Tavarat ovat utopistisen siististi, normaalisti kaikki kirjat ovat lattialla tai olohuoneen sohvalla, mutta tämän kuvan ehdin lavastaa ennen kuin pienet kädet taas kahmaisivat hyllyt tyhjiksi. Hyllyn päällä
Pikkuhyllykön yläpuolelle on liimattu Skip Hopin Treetop Friends-seinätarra, josta tuli itselleni pienoinen pakkomielle raskausaikana. Pitihän se sitten hommata ja tooodella pitkällisten pohdintojen (n. vuosi) tuloksena tarra päätyi tuohon seinään. Huoneen ainoa ehjä seinä on pinnasängyn ja lipaston takana ja siihen olen ajatellut jotain valkoista maalia mielenkiintoisempaa. Kaksi seinähyllyäkin odottaa vaatehuoneessa, että joku ne jaksaisi porailla paikoilleen ja täyttää söpöillä jutuilla.
Yksi sininen lintutarra muuten laitettiin valokatkaisijan päälle ja se on siinä jotenkin hirvittävän piristävä pieni lisä! Vielä pari kukkaa ja kärpässientä odottaa omaa paikkaansa, ehkä jostain lattialistojen päältä. Tarran ja eläinpalikat tilasin aikanaan Lekmeristä, mutta enää niitä ei siellä näy olevan. Muita Skip Hopin ihania tuotteita kyllä löytyy ja saatoin vähän tykästyä yksisarvisreppuun..
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä: lempileluni! Joo, kyllä äidilläkin saa olla lempilelunsa lapsen lelujen joukossa. Sarjassamme raskausaikaisia pakkomielteitä, joka oli lopulta pakko hankkia sillä verukkeella, että yksivuotislahjan pitää olla jotain aivan erityistä. Kyseinen yksilö on tilattu Jollyroomista hyvien alennusten aikaan. Onneksi on myös lapsen mieleen ja tuon kyydissä on monet kerrat huristeltu ja pöristelty ympäri kämppää. Mitä kovempaa, sen kivempaa!
Juuri nyt huone on kaukainen muisto ylläolevasta, kun kaikki meni mullin mallin juniorisängyn myötä, mutta varmasti viimeistään onnistuneen sängynvaihdon jälkeen tulee päivitystä. Toivottavasti ne hyllytkin ovat silloin löytäneet seinälle. Ja kaikki muukin mikä paikkaansa odottaa.
*Postaus sisältää mainoslinkkejä*
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti