keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Pähkinä purtavaksi ja tiistain tekemiset

Olen jäänyt yölliseksi yksinhuoltajaksi Miehen aloitettua uudessa työpaikassa. Aiemmin työt alkoivat aamuyöstä ja kotona Mies oli iltapäivällä. Nykyinen työ alkaa illalla ja päättyy vaihtelevaan aikaan aamulla. Stressasin etukäteen miten pärjään Pätkiksen iltahuutojen kanssa, koska Mies on yleensä se, joka saa pikkuisen paremmin rauhoitettua. Ehkä se on ne vahvemmat käsivarret, leveämpi rintakehä tai paremmat hermot, mutta noin yhdeksän kertaa kymmenestä Pätkis on rauhoittunut Miehen syliin.

Huolehdin kuitenkin ihan turhaan! Pätkis päätti Miehen uuden työrytmin kunniaksi säätää omaa unirytmiään vallan mukavaan suuntaan. Aikaisemmin uni tuli yhdeksän ja kymmenen väliin, sitten kahdeksan ja yhdeksän väliin ja nyt jopa ennen kahdeksaa! Ensimmäisenä iltana kun Pätkis nukahti kahdeksalta en uskonut yön sujuvan yhtä hyvin kuin yleensä. Olin varma, että Pätkis herää yhdentoista lääkkeeseen nälkäisenä ja syötön jälkeen olisi edessä taas taistelu unta vastaan. Hyppelehdin suorastaan ilosta kun epäilykseni osoittautui täysin turhaksi. Pikkuinen päätti kertaheitolla, että  nyt on aika nukkua pidempiä unia jotta kasvaa hyvin ja tällä viikolla on jo nukuttu yhdet yli 12 tunnin unet. Herätessään muksu on kuin Naantalin aurinko ja kikattelee heti tutun naaman nähdessään. Ihana lapsi!


Eilen juhlistin Prisman tuplabonuspäiviä hakemalla pyykinpesuaineita ja siivoustarvikkeita. Pyörähdin myös lastentarvikehyllyillä hakemassa uudet pullotutit Pätkiksen tuttipulloihin ja kuinka ollakaan tein heräteostoksen. Yksinäinen Barbapapa-lautanen odotti ottajaansa -30% -tarra pohjassaan enkä todellakaan voinut jättää sitä sinne. Barbapapat ovat mahtavia ja jokainen lapsi tarvitsee Barbapapa-lautasen. Ottaisin mieluusti itsellenikin sellaisen! Hintaa tälle mahtavuudelle jäi alle 3,5e, joten kannoin sen ilomielin kotiin.

Heräteostoksista puheen ollen kävin myös Punnitse ja Säästä -liikkeessä etsimässä suklaakuorrutettuja gojimarjoja. Pettymys oli suuri kun niitä ei ollutkaan, mutta lohdutin itseäni kahmimalla erilaisia pähkinöitä ja valkosuklaalla kuorrutettuja mansikoita ja vadelmia. Peukut erityisesti jälkimmäisille! Eivät silti vedä vertoja niille gojimarjoille.


Minun piti ostaa tavallisia manteleita erikseen, mutta napsin lopulta kahta eri pähkinäsekoitusta samaan pussiin. Tarkoituksenani oli tehdä itse paahdettuja manteleita omilla maustesekoituksilla. Menevät nämä maustamattominakin, mutta nuo valmiit savusuolamitenliemaustetut mantelit ja pähkinät vasta hyviä ovatkin. Samanlaisia olen ostanut joskus Tallinnassa katumyyjiltä, niissä tosin on ollut ehkä vähän enemmän makua.


Tein myös älyhelpon suklaamoussen taloussuklaasta ja jääkaapissa lojuneesta kuohukermasta. Parasta ennen -päiväys oli eilen, mutta leivontainspiraatiota ei näkynyt. Sulatin sitten suklaan kermassa, vatkasin osan kermasta vaahdoksi ja yhdistin nämä kaksi. Hieman liian aikaisin kylläkin, malttamaton kun olin. Odotin suklaakermaseoksen jäähtymistä ehkä viisi minuuttia ennen sekoitusta ja vatkattu kerma "vähän" lässähti. Maku oli  kylläkin hyvä parin tunnin jääkaapissa muhittelun jälkeen. Jopa minunlaiseni herkkuperse sai tarpeekseen reilusta desistä.


Yleensä päiväni kuluvat tekemättä juuri mitään erityistä vain hengailemalla Pätkiksen ja koiran kanssa. Ja tietokoneella ja sohvalla. Eilen tunsin saaneeni vaikka ja mitä aikaiseksi, koska aloitin edellä mainittujen lisäksi Pätkiksen pinnasängyn maalausta. Tai itse maalaukseen en vielä hetkeen pääse, koska hiominen vie niin tuhottomasti aikaa. Aliarvioin työn määrän tai yliarvioin kykyni ja ajattelin selviäväni päivässä vähintään koko sängyn hiomisesta. Hah, turha luulo! Mies nukkui puoleen päivään tultuaan töistä vasta minun ja Pätkiksen herättyä, joten olin vauvassa kiinni enkä päässyt livistämään takapihalle hiomaan pinnoja heti aamusta. Ja se pinnojen hiominen.. Toisen laidan kanssa väänsin varmaan yli tunnin ja hiomapaperia jäi vain pieni pala. Rautakaupassa ja Prismassa menikin reilu tunti ja Mies lähti taas töihin pian kotiin tultuani. Toivottavasti sateet eivät vielä pariin päivään iske, jotta saan lopunkin sängyn hiottua ja ruiskutettua valmiiksi. Sitten voinkin käydä Pätkiksen huoneen seinän ja meidän makkarin ikkunan kimppuun.

Tätä kirjoittaessani kello on jo pari tuntia keskiviikon puolella ja Miestä ei tarvitse odotella vielä moneen tuntiin kotiin, joten eilisestä väsymyksestä oppineena menen ennen kolmea nukkumaan. Eli nyt heti.





Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...